Sivistysakatemian neljäs vuosikurssi alkoi - tutkimuksesta selkänojaa sivistyksen kysymyksissä

Sivistysakatemia alkoi tänä vuonna neljättä kertaa, ja tällä kertaa osallistujat tapasivat aloitusjaksolla toisensa poikkeustilanteen vuoksi verkon välityksellä. Sivistyksen historiaan ja käsitteisiin perehtyminen oli jälleen akatemialaisten ensimmäinen tehtävä.

Sivistyksen ja koulutusjärjestelmän historiaan johdattivat luentopuheenvuoroissaan kulttuurihistorian professori Marja Jalava Turun yliopistosta ja dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta. Alustusten pohjalta kurssilaiset keskustelivat ryhmissä.

– Kiinnostavaa oli lähteä alkuun sivistyksen määritelmästä, jota alustus tuki hienosti. Tuli pohdituksi, kuinka keskeisellä sanalla voi olla niin erilaisia merkityksiä puhujasta tai kuulijasta riippuen. Toki erilaiset aikakaudetkin ovat tuoneet sanaan omia ulottuvuuksiaan. Kurssin edetessä on hienoa nähdä, mihin suuntaan keskustelumme meitä vievät, sanoi toimittaja Arto Nyberg.

Sivistysakatemiassa keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka sivistys liittyy laajasti kaikkialle – niin demokratiaan kuin elinikäiseen oppimiseen. Mutta kuka oikeastaan voi sanoa itseään sivistyneeksi, miten viisaus liittyy sivistykseen ja mitä on yksilön sivistys suhteessa kansakunnan sivistykseen? Entäpä mitä sivistys on paikallisesti ja globaalisti tai miten rakentaa yhteistä ymmärrystä kulttuurisesti moninaisessa yhteiskunnassa, jossa jokainen ymmärtää sivistyksen hieman eri tavalla?

Ajatus sivistyksestä vaurautena

Akatemian tapaamisessa vieraillut Olli-Pekka Heinonen jatkoi sivistyksen pohdintaa tuoden mukaan Arto O. Salosen ja Maria Joutsenvirran ajatuksen sivistyksestä vaurautena, joka on jotain muuta kuin taloudellinen vauraus.

– Sivistys vaurautena ei ole sitä, että saa jotain itselle lisää, vaan että tulee itse jonkinlaiseksi. Tämä ajatus kytkeytyy yksilöllisen kasvun ja oman potentiaalin saavuttamiseen. Emme voi toimia sen tyyppisellä ajatuksella, että keskenään kilpaillen hyödynnetään luonnonvaroja kestämättömällä tavalla, Heinonen sanoi.

Käytännön kokemusta tutkimuksen rinnalle

Sivistysakatemian tulevissa jaksoissa osallistujat tutustuvat sivistyselämään SET-jaksolla itse valitsemassaan kohteessa, joka voi olla esimerkiksi jokin taidelaitos, kirjasto tai koulu. Arto Nyberg pohtii, että voisi valita Kansalliskirjaston tutustumisjakson kohteeksi.

– Kansalliskirjasto on paikka, jonne on säilötty paljon sivistystä, enkä siellä ole päässyt koskaan käymään, Nyberg perustelee.

Sivistysakatemiasta:

• Sivistysakatemian neljännellä vuosikurssilla on eri ikäisiä osallistujia kulttuurin parista, liike-elämästä, järjestöistä ja päättäjiä. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 26.10.2020. Katso osallistujalista.
•  Sivistyksen maanpuolustuskurssinakin tunnettu konsepti syntyi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Opetushallitus käynnistivät Sivistysakatemian. Nykyisin myös Suomen Akatemia on mukana järjestämässä Sivistysakatemiaa.
• Sivistysakatemian järjestämistä tukee neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat mukana Allianssi, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, Suomen kulttuurirahasto, Vanhempainliitto sekä opiskelijajärjestöille varatulla paikalla Lukiolaisten Liitto.
• Lue lisää Sivistysakatemiasta!