Jani Toivola haastaa luomaan tilaa vähemmistöille – kaikki alkaa kuuntelemisesta

Jani Toivola on monta kertaa ollut huoneen ainut tummaihoinen tai seksuaalivähemmistöön kuuluva. Sivistysakatemiassa hän haastoi jokaisen pohtimaan omaa rooliaan ja sitä, miten voisi omalla toiminnallaan luoda muille tilaa olla oma itsensä ja saada äänensä kuuluviin.

Kun Jani Toivola muutti parikymppisenä New Yorkiin opiskelemaan, ympäröivä maailma avautui uudella tavalla.

Ensimmäistä kertaa hän oli yhteiskunnassa, jossa puhuttiin hänen näköistensä ihmisten historiasta ja jossa hän näki itsensä näköisiä ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista. Oli pankkiireita, siivoojia, poliitikkoja ja kaupan kassoja.

Ensimmäistä kertaa hän myös näki kaksi miestä kävelemässä kadulla käsi kädessä. Ja romanttisen elokuvan, jossa kaksi miestä rakastuu.

– Sen elokuvan jälkeen sain keuhkoihini 100 prosenttia lisää ilmaa. Olin 20-vuotias, kun ensimmäistä kertaa kuulin puheenvuoroja siitä kivusta ja ulkopuolisuudesta, jota olin itse kokenut, Toivola sanoo.

Olin 20-vuotias, kun ensimmäistä kertaa kuulin puheenvuoroja siitä kivusta ja ulkopuolisuudesta, jota olin itse kokenut.

Toivolan opiskeluista on jo aikaa. Suomessa hän on kiertänyt paljon esimerkiksi kouluissa puhumassa ja törmännyt moneen nuoreen, jolla on samanlaisia kokemuksia kuin hänellä aiemmin. Edelleenkään moni nuori ei tunne omaa historiaansa liittyen vaikkapa ihonväriin tai seksuaalisuuteen.

– Jotta ihmiset voivat tunnistaa oman äänensä ja käyttää sivistystä, heidän pitää olla kokonaisia. Siksi meidän kaikkien vastuulla on olla luomassa yhteiskuntaa, joka auttaa jokaista rakentamaan omaa identiteettiään ja kasvamaan kokonaiseksi ihmiseksi, Toivola sanoo.

Uskalla tehdä tilaa

Toivolaa kuuntelee kolmisenkymmentä sivistysakatemialaista, joista jokainen on omalla tavallaan vaikuttaja. Sivistysakatemiassa he pohtivat ratkaisuja siihen, miten sivistys saataisiin kaikkien ulottuville riippumatta taustasta.

Toivola asettaa heidät peilin eteen ja haastaa pohtimaan omaa roolia.

– Teistä jokaisella on tärkeä rooli ja asema, jolla vaikutatte yhteiskunnassa. Onko näissä rooleissa jotain sellaista, joka saattaa toimia esteenä tai tulppana tavoitteelle luoda sivistystä? Entä mikä omassa roolissasi tukee kohtaamista, mahdollisuuksia kuunnella, ymmärtää ja antaa tilaa heille, joilla tilaa ei välttämättä vielä ole?

Mikä omassa roolissasi tukee kohtaamista, mahdollisuuksia kuunnella, ymmärtää ja antaa tilaa heille, joilla tilaa ei välttämättä vielä ole?

Toivola antaa konkreettisen esimerkin. Hän kiersi kouluissa puhumassa myös toimiessaan kahdella kaudella kansanedustajana. Silloin hän huomasi, että pukeutuminen vaikuttaa kohtaamisiin valtavasti.

– Puku ja kravatti voivat olla tosi etäännyttävä. Ne luovat tietyn statuksen, joka voi tuntua nuorista etäiseltä, Toivola sanoo.

Tämän havainnon jälkeen Toivola vaihtoi kouluvierailuille ylleen farkut ja lippiksen. Samanlaista pohdintaa ja ihan konkreettisia muutoksia hän toivoo laajemminkin, jotta jokainen voisi kokea itsensä osalliseksi yhteiskuntaan.

– Toivomme usein päättäjiin yhteyttä ja kuuntelemista. Mutta tilanteissa, joissa kohtaamisia järjestetään, on usein punaiset tai siniset matot, pönttöjä ja mikrofoneja sekä varattuja paikkoja. Emme voi ajatella, että tuomme vanhoihin rakenteisiin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet osana niitä rakenteita saati luomassa niitä, vaan meidän pitää muuttaa näitä rakenteita.

Uskalla kysyä, mistä nykytila johtuu

Jani Toivola valittiin eduskuntaan ensimmäisenä tummaihoisena kansanedustajana.

–Oli suuri kunnia olla ensimmäinen, joka sai ottaa tämän askeleen.

Koko kahdeksan eduskuntavuoden aikana todellisuus oli se, että hän oli lähes aina huoneen ainut tummaihoinen. Hän konkretisoi asetelmaa vertaamalla tilannetta siihen, että huoneessa olisi 199 miestä ja yksi nainen.

–Jos keskustelua käydään naisiin liittyvistä asioista kuten häirinnästä, väkivallasta tai epätasa-arvosta, ja kaikki muut ovat miehiä, tulee naiselle ehkä aika nopeasti sellainen fiilis, että ymmärtävätkö he, mitä sanon, ja uskallanko edes kertoa ajatuksiani. Ja jos uskallan, niin reagoidaanko siihen? Onko viesti niin uusi ja vieras, että huone on vain hiljaa?

Tästä Toivola kertoo myös omiin kokemuksiin perustuvan esimerkin.

Eduskunnassa keskusteltiin rasismista. Oikein hyvässä hengessä keskusteltiin ja toisteltiin, että rasismille ehdoton ei.

Toivola istui ja kuunteli keskustelua, kunnes ei voinut enää jättää puheenvuoroa käyttämättä.

– Totesin, että kauniita sanoja, mutta katsokaa ympärillenne. Olemme eduskunnassa. Koko tässä tilassa on vain yksi tummaihoinen, ja puhumme tummaihoisiin kohdistuvasta rasismista. Jos mediassa, hallituksessa tai virkamiehissä ei ole yhtään tummaihoista, pitäisi uskaltaa esittää kysymys, mistä tämä johtuu. Onko yhteiskunnassa jotain, mikä sitä aiheuttaa?

Jos mediassa, hallituksessa tai virkamiehissä ei ole yhtään tummaihoista, pitäisi uskaltaa esittää kysymys, mistä tämä johtuu.

Huone oli hiljaa. Yksikään media ei tarttunut puheenvuoroon.

–Silloin pohdin, että jos en edes tässä asemassa saa viestiä esiin ja ääntäni kuuluviin, niin mitä se vaatisi muilta.

Uskalla kuunnella ja katsoa silmiin

Toivola uskoo, että kaikki voivat auttaa luomaan yhteiskuntaa, johon jokainen voi kokea osallisuutta.

– Kyse ei ole vain siitä, onko yksilönä hyvä tai paha. Kyse on siitä, mitä jokainen meistä tekee sillä vaikutusvallalla, jota meillä on.

Hän muistuttaa, että tietoa on paljon tarjolla, ja jokaisella on vastuu oppia ja omaksua uutta. Alkuun voi päästä vaikka ihan vaan sillä, että kuuntelee.

–Voi katsoa silmiin ja tunnustaa, etten tiedä teidän tilanteestanne mitään ja tarvitsen teiltä apua sen ymmärtämiseen.

Mikä Sivistysakatemia?

• Sivistysakatemiaan, ”Sivistyksen maanpuolustuskurssille”, osallistuu vuosittain kolmisenkymmentä vaikuttajaa ja päättäjää
• Kolmatta kertaa järjestettävä Sivistysakatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuonna 2017 lanseeraama koulutuskokonaisuus yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päättäjille. Vuonna 2018 järjestäjäjoukkoon liittyi myös Suomen Akatemia.
• Sivistysakatemian työtä tukee myös neuvottelukunta, jossa ovat mukana Allianssi, Kuntaliitto, Sivistystyönantajat, Suomen kulttuurirahasto, Vanhempainliitto sekä opiskelijajärjestöille varatulla paikalla ensimmäisenä aloittanut Suomen Lukiolaisten Liitto.
• Kolmannelle vuosikurssille osallistuvat esimerkiksi Karri ”Paleface” Miettinen, vuoden pakolaisnaiseksi valittu Rand Mohamad Deeb, Suomen urheiluliiton valmennuspäällikkö Tommi Evilä, tubettaja Miisa Rotola-Pukkila sekä eri puolueiden kansanedustajia.

Teksti ja kuvat: Heikki Pölönen