Ohita navigaatio

Nasima Razmyar: Takaisin huipulle!

Suomalaisten koulutustaso sekä älykkyys ovat kääntyneet laskuun, ja oppimistulokset eriytyvät. Mitä ihmettä tapahtui sivistys-Suomelle? Nyt tarvitaan tulevaisuuteen katsovaa koulutuspolitiikkaa, Nasima Razmyar kirjoittaa.

Viime vuonna juhlistimme Suomen satavuotista itsenäisyyttä, tarinaa köyhän ja kehittymättömän maan matkasta yhdeksi maailman menestyneimmistä.

Suomen menestys on perustunut ennen kaikkea sivistykseen ja tasa-arvoon. Koulutus on nostanut ihmisiä köyhyydestä kaikkialla ja kaikkina aikoina. Köyhyyden ja kurjuuden keskelläkin Suomessa taisteltiin sivistyksen puolesta. Niille, joilla ei ollut varaa koulunkäyntiin, oli työväen opintopiirejä ja työväen kirjastoja. Kurjemman kansanosan tärkeimpiä tavoitteita oli saada kaikki koulun penkille. Se tavoite huipentui peruskoulu-uudistuksessa.

Jo pitkään Suomessa jokaisella on ollut mahdollisuus kouluttautua varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Tehdastyöläisten lapsista on tullut tohtoreita, ja samalla naiset ovat kuroneet miehet kiinni koulutuksessa. Takana on hieno sadan vuoden historia, mutta sivistys-Suomen tulevaisuus ei kuitenkaan näytä enää nousujohteiselta. Tammikuussa uutisoitiin laajasti, kuinka suomalaisten koulutustaso sekä älykkyys ovat kääntyneet laskuun. Mitä ihmettä tapahtui Suomelle?

Ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että koulutuksesta leikkaaminen näkyy myös oppimistuloksissa. Laadukas varhaiskasvatus ja tasa-arvoinen peruskoulu ovat suomalaisten sivistyksen kivijalat. Päiväkodeissa varhaiskasvatuksesta vastaavat koulutetut ammattilaiset, ja peruskouluissamme jokainen oppilas saa yhtä hyvää ja laadukasta opetusta riippumatta asuinpaikasta.

Segregaatio on kuitenkin hitaasti murtumassa tasa-arvoisuuden periaatetta. Asuinalue saattaa määrittää yhä enemmän päiväkodin tai koulun tasoa. Vaikka suomalainen varhaiskasvatus ja perusopetus ovat edelleen maailman huipputasoa, emme saa tuudittautua tähän asiantilaan itsestäänselvyytenä.

Suurimpia ongelmakohtia koulutuksessa on osaamistason eriytyminen. Poikien oppimistulosten heikentyminen täytyy ottaa vakavasti.

Sosiaalisen taustan lisäksi sukupuoli näkyy yhä vahvemmin oppimistuloksissa ja sitä myötä myös koko työurassa. Koulutus on ainoa keino syrjäytymistä vastaan. Siksi tehokkain keino olisi pidentää nykyistä oppivelvollisuutta kattamaan myös toisen asteen opinnot. Pelkällä peruskoulututkinnolla ei pärjää.

Oppivelvollisuuden pidentämistä vastustetaan sillä argumentilla, että pakko ei ole tehokas keino. Keskustelun argumentit ovat hyvin samankaltaisia kuin peruskoulu-uudistuksessa. On selvää, että pakko ei tuo motivaatiota. Nuoret tarvitsevat tukea omanlaisen opinpolun valitsemisessa. Toisen asteen opintojen suorittamiseen tarvitaan monipuolisia vaihtoehtoja ja tukea opintojen suorittamiseen.

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Se tuo myös kasvattajille ja opettajille omat haasteensa, kun päiväkotiryhmässä tai koululuokassa kielitaito ja osaamisen lähtötasot voivat vaihdella.

Helsingissä toteutettava positiivisen diskriminaation rahoitus on tuottanut erinomaisia tuloksia niissä kouluissa, joissa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen. Toimivaa mallia on syytä laajentaa niin Helsingissä kuin koko maassa.

Suomi tarvitsee päämäärätietoista, tulevaisuuteen katsovaa koulutuspolitiikkaa. Suomen vahvuus voi olla sivistys ja koulutus myös sadan vuoden kuluttua. Se vaatii vahvaa panostusta tutkimukseen, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Se vaatii erityistä tukea heille, joille oppiminen on haastavaa.

Tavoitteena ei voi olla mikään muu kuin nousu takaisin maailman ykköseksi koulutuksen saralla. Vain silloin voimme katsoa itseämme peiliin. Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus maailman parhaaseen ja tasa-arvoisimpaan koulutukseen.

Nasima Razmyar

Apulaispormestari
Helsingin kaupunki

Sivistysakatemia

Sivistysakatemia on opetusalan ydinkolmikon – Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen – lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatun Sivistysakatemian tavoitteena on turvata sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta.