Sivistysakatemian viides vuosikurssi käynnistyi aikana, jolloin sivistyneille ajatuksille ja teoille on erityisen suuri tarve. Näin arvioi avauspuheenvuorossaan opetusneuvos Petri Lehikoinen.
– Olemme joutuneet helmikuusta lähtien seuraamaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan, jossa sivistyksen ja inhimillisyyden rippeetkin alkavat unohtua. Myös ilmaisunvapaus ja ihmisoikeudet, jotka liittyvät vahvasti sivistysyhteiskuntaan, ovat koetuksella monesta syystä. Kun olemme sivistyksen asialla, olemme siis erittäin tärkeällä asialla, Lehikoinen painottaa.
Sivistysakatemian tavoitteena on päivittää sivistyksestä käytävää keskustelua, lisätä koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen arvostusta sekä löytää ratkaisuja Suomen sivistystason ylläpitämiseen ja vahvistamiseen.
– Valistusta ja sivistystä tarvitaan tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan, erityisesti nyt, kun elämme kriiseissä, arvioi Lauri Tuomi, Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja ja yksi tämän vuoden akatemialaisista.
Sivistys on herkkä yhteiskunnallisille muutoksille ja vaikutuksille
Kurssin aloituspäivänä osallistujat pysähtyivät pohtimaan syvällisesti, mitä sivistys oikeastaan on.
– Ideaali ajatus on ollut se, että yhteiskunta ja koulujärjestelmä huolehtivat, että sinusta tulee sivistynyt. Entä oma tai kodin vastuu, kysyy Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen.
– Sivistys täytyy jokaisena aikana määrittää uudelleen. Ehkä nyt on yhdessä oppimisen aika sen suhteen, mitä sivistys on tänä päivänä ja mikä on sen merkitys. Ymmärrys sivistyksestä laajenee yhteisessä vuorovaikutuksessa, Tuomi jatkaa.
– Sivistys 2.0:lle on tilausta. Sivistys voi olla kuin prisma, joka näyttäytyy erilaisena eri perspektiiveistä. Sivistykseen kuuluu muun muassa humaanisuus, eettisyys, empatia, oikeudenmukaisuus ja toisen asemaan asettuminen, pohtii Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola.
Tänä päivänä puhutaan paljon planetaarisesta sivistyksestä, joka ilmenee huolenpitona lähipiiristä, mutta myös niistä ihmisistä, joiden elämään oma elämä on kytköksissä sekä ympäristöstä.
– Strategiatyömme yhteydessä huomasimme, että nuorille sivistys on käyttövoimaa, tiedon hyödyntämistä ja toimintaa, jotain, mitä voi tehdä paremman tulevaisuuden hyväksi, Tuomi lisää.
Tekoja ja panostuksia sivistyksen puolesta
Sivistysakatemian symbolina käytetään sormenjälkeä. Se kuvaa, miten jokainen kurssilainen voi tehdä arjessaan valintoja sivistyksen hyväksi ja jättää teoillaan jäljen sivistys-Suomen tulevaisuuteen.
– Esimerkiksi medialla on tärkeä tehtävä tuottaa ihmisille relevanttia, merkityksellistä ja jäsenneltyä tietoa. Mitä enemmän tieto fragmentoituu, sitä haastavampaa on oleellisen tiedon löytäminen, uskoo Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki.
Painokkaita toiveita sivistyksen vahvistamiseksi kohdistuu erityisesti kasvatukseen ja koulutukseen.
– Sivistyksen turvaaminen vaatii arvopanostuksia. Kuntien eriytymiskehityksellä on vaikutuksia myös koulujärjestelmään. Esimerkiksi riittävillä lainsäädännöllisillä velvoitteilla on varmistettava saavutettava, laadukas ja yhdenvertainen opetus kaikille, esittää OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto päivän lopuksi pidetyllä johtajien kyselytunnilla.
– Investointivaraa ei kuitenkaan ole kaikkialla. Herää kysymys, miten perustuslakiin kirjattu opetuksen tasapuolisuus toteutetaan, kun jo nyt löytyy esimerkkejä eriarvoistumisesta vaikkapa alueellisia oppimistuloksia vertaamalla, OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kysyy.
Suomi on myös hyvin erilainen yhteiskunta kuin kymmenen vuotta sitten ja siksi koulumaailmankin tulee kehittyä. Samaan aikaan kasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin tarvitaan lasten, nuorten ja ammattilaisten hyvinvointia tukevaa työrauhaa. Uudistuksia ei ole järkevää tehdä vain uudistusten vuoksi.
– Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu noin kymmenen vuoden välein aika kovalla kädellä, eivätkä vuoden 2014 perusteet ole vielä täysin jalkautuneet kouluihin. Tätä sykliä on hyvä pohtia. Lisäksi kannattaisi uudistaa maltilla sitä, mikä erityisesti kaipaa päivitystä, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä arvioi.
– Kouluissa tulisi korjata ensin akuutit isot haasteet, kuten oppimisen tuki ja opiskelija- ja oppilashuolto, Murto jatkaa.
– Hyvinvoinnin turvaamiseksi ja vahvistamiseksi eri hallinnon alojen välinen, konkreettinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, Kelhä huomauttaa.
