Kaksipäiväisen lähijakson tavoitteena oli vahvistaa yhteistä ymmärrystä sivistyksen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Ohjelma eteni tutkimus- ja koulutusnäkökulmista talouteen, kulttuuriin ja turvallisuuteen – ja nosti esiin myös sen, miten luottamus ja tiedon laatu rakentavat kriisinkestävyyttä.
Nuorten usko koulutukseen, tiedon paikka päätöksenteossa ja taiteen merkitys
Professori Mari-Pauliina Vainikainen tarkasteli nuorten koulutusluottamusta ja tulevaisuususkoa tutkimustiedon valossa. Viesti oli kaksijakoinen: koulutukseen luotetaan edelleen, mutta tulevaisuususko on heikentynyt ja osaamisen pitkän aikavälin lasku huolettaa.
Akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen korosti tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamista ja tutkimusnäytön sekä päätöksenteon vuoropuhelua. Hän nosti esiin myös ajankohtaisia haasteita, kuten tekoälyn vaikutukset sekä ilmiöt, jotka haastavat tiedon asemaa julkisessa keskustelussa, ja painotti tiedevälittämisen merkitystä.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén toi keskusteluun taiteen roolin osana sivistystä: taide auttaa tunnistamaan arvoihin ja maailmankuviin liittyviä oletuksia ja voi avata tilaa uudenlaiselle ajattelulle silloin, kun vanhat selitysmallit eivät enää kanna.
Toisena päivänä syvennyttiin tutkimukseen, arvonluontiin ja informaatioympäristön turvallisuuteen
Suomen Akatemian johtaja Floora Ruokonen avasi tutkimusrahoituksen ja vertaisarvioinnin merkitystä: pitkäjänteinen, laadukas tutkimus vahvistaa osaamista ja vaikuttavuutta – ja tukee myös yhteiskunnan kykyä uudistua ja ratkaista ongelmia.
Perttu Ilmarinen Finnish Business Angels -yhteisöstä kiteytti sivistyksen myös talouden näkökulmasta: sivistys on kykyä luoda uutta arvoa, ja uudistuminen nojaa osaamiseen ja luottamukseen.
Eversti, FT Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli informaatioympäristön kuormitusta ja “saastumista” sekä sen vaikutuksia hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hän muistutti, että informaatiovaikuttaminen hyödyntää mielen haavoittuvuuksia) ja että ajattelulle on jäätävä aikaa myös informaatiotulvan keskellä.
Työelämäprofessori Hanna Smith (VTT/Vaasan yliopisto) tarkasteli koulutusta yhteiskunnallisen resilienssin peruskalliona. Hän kuvasi varautumisen uusia haasteita maailmassa, jossa uhkakuvat muuttuvat nopeasti ja keskinäisriippuvuudet yllättävät: turvallisuutta haastavat samanaikaisesti esimerkiksi geopoliittiset jännitteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset, teknologinen kilpailu ja informaatio- sekä kyberuhat. Smithin mukaan koulutuksen merkitys korostuu erityisesti epävarmuuden aikana – osaaminen vahvistaa ennakointikykyä ja toimijuutta, ja epävarmuus tulisi nähdä mahdollisuutena kehittää, ei pelkästään uhkana.
Puheenvuorossa korostui myös tarve vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja yhteistyötä yli hallinnonalojen: mitä paremmin ilmiöt ymmärretään, sitä harkitummin niihin voidaan reagoida – ja poikkihallinnollinen näkökulma tukee vaikuttamisen vastaista työtä.
Lähijakso kokosi yhteen viestin sivistyksestä yhteiskunnan toimintakykynä. Sivistys rakentuu koulutuksesta ja tutkimuksesta, näkyy päätöksenteon laadussa ja ulottuu kulttuuriin, talouteen sekä turvallisuuteen. Yhteiseksi nimittäjäksi nousi luottamus niin ihmisten välillä kuin tiedon laadussa.
