Sivistysakatemia toimii sivistyksen maanpuolustuskurssina. Akatemia tarjoaa osallistujille tilan pysähtyä pohtimaan sivistyksen syvempiä merkityksiä ja sen asemaa muuttuvassa maailmassa.
Monipuolisia näkökulmia ja korkeatasoisia asiantuntijoita
Ensimmäisen lähijakson aikana kuultiin laaja kirjo ajankohtaisia ja kantaaottavia puheenvuoroja sivistyksen eri ulottuvuuksista. Kasvatus- ja koulutushistoriaan erikoistunut Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen avasi osallistujille suomalaisen sivistyksen historiaa. Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen puhui aiheella sivistyksellä kohti kestävää tulevaisuutta ja Tampereen yliopiston dosentti Riie Heikkilä kertoi lukutaidon ja lukemisen muutoksista yhteiskunnassamme.
Lähijakson toisen päivänä Aalto-yliopiston professori Otto Toivanen luennoi koulutuksen merkityksestä talouteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin, kun taas työelämäprofessori Lauri Järvilehto käsitteli tekoälyn vaikutuksia sivistykseen. Lähijakson päätti Helsingin yliopiston professori Kirsi Pyhältö otsikolla Miten lapset ja nuoret voivat- miten koulutus vastaa ajan haasteisiin?
Asiantuntijoiden eri näkökulmat antoivat osallistujille vahvan kokonaiskuvan siitä, millaisissa rakenteissa ja miten monella tasolla sivistys rakentuu ja miten sen kestävyyttä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Asiantuntijoiden lisäksi Nuoriso, -liikunta- ja urheiluministeri Mika Poutala, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä tervehtivät akatemialaisia.
Keskusteluja, oivalluksia ja yhteisen työn alku
Sivistysakatemian olennainen anti perustuu osallistujien väliseen dialogiin ja yhteiseen ajatteluun. Tälle oli varattu lähijaksolla runsaasti aikaa, mutta palautteen mukaan yhteiselle keskustelulle olisi voinut varata vielä enemmän tilaa. Moni osallistuja kuvasi lähijaksoa innostavaksi ja yhteishenkeä rakentavaksi kokemukseksi. “Oli ihanaa ja taitavia puhujia! Inspiroiva ympäristö ja mahtava porukka” totesi eräs osallistujista.
Lähijakso tarjosi osallistujille paitsi tietoa myös tilaisuuksia kohdata ja keskustella laaja-alaisesti. Osallistujien mukaan koulutus teki näkyväksi sen, miten tärkeää sivistyksen kokonaisvaltainen tarkastelu on koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Yksi osallistuja kiteytti kokemuksen kauniisti: “Kiitos upeasta kokemuksesta. Todella etuoikeutettu olo, että saan osallistua osana tätä hienoa joukkoa.”
Matka jatkuu kohti sivistyksen seuraavaa vuosisataa
Sivistysakatemian tulevat jaksot syventävät opittua ja tarjoavat lisää tilaisuuksia yhteisen näkemyksen rakentamiseen siitä, mitä sivistys tarkoittaa tänään ja millaista sen tulisi olla tulevaisuudessa. Sivistysakatemia jatkuu kevään aikana. Seuraavaksi osallistujat jalkautuvat sivistyksen arkeen kouluihin, päiväkoteihin, oppilaitoksiin ja sivistysinstituutioihin niin sanotulla Sivistyselämän tutustumisjaksolla. Maaliskuussa järjestettävällä toisella lähijaksolla osallistujat sukeltavat entistä syvemmälle sivistyksen kysymyksiin, kehittävät konkreettisia tapoja vahvistaa sivistystä omilla sektoreillaan ja rakentavat yhdessä polkua kohti sivistyksen kestävää tulevaisuutta.
Alun perin Suomen itsenäisyyden 100-vuotislahjaksi perustetun Sivistysakatemian tavoite on kunnianhimoinen ja kauaskantoinen: miten suomalainen sivistys turvataan seuraavaksi 100 vuodeksi? Sivistysakatemiaa järjestävät yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Suomen Akatemia ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
