Koolla on kolmisenkymmentä sivistysakatemialaista. Syksyllä he pureutuivat sivistyksen filosofiaan ja historiaan. Sen jälkeen vierailut kouluissa, oppilaitoksissa ja kulttuurilaitoksissa ovat tuoneet tutuksi sivistyksen arkea – sitä, miten Suomessa rakennetaan sivistystä.
Nyt on tarkoitus katsoa eteenpäin – siihen, mitä sivistys tulevaisuudessa tarkoittaa ja miten varmistetaan, että sivistys on jokaisen ulottuvilla.
Uusia ratkaisuja kunnioittavaan kohtaamiseen
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen johdattaa aiheeseen pohtimalla teknologian kehittymisen mukanaan tuomia muutoksia.
– Sivistykseen on perinteisesti liittynyt halu ja kyky elää, ajatella ja kohdata ihmisiä niin, että kaikkien on hyvä olla. Nykypäivänä ihmisiä kohdataan yhä enemmän muuten kuin kasvotusten. Miten esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mahdollistetaan kunnioittava kohtaaminen? Luukkainen kysyy.
Teknologia on tuonut käytännössä jokaisen suomalaisen ulottuville koko maailman uutisineen ja keskusteluineen.
– Kohtaamme yhä enemmän monimuotoisuutta. Miten monimuotoisuus nähtäisiin rikkautena eikä uhkana?
Tunnepiiri sulatti sydämen
Moni opetuksen arkeen tutustunut sivistysakatemialainen kertoi vaikuttuneensa siitä, millaista nykykoulussa on. Tai korkeakoulutuksessa.
Tampereella lääketieteellisessä vieraillut SUL:n valmennuspäällikkö Tommi Evilä ja ammattikorkeakouluun tutustunut kansanedustaja Ari Koponen (ps) tuovat samansuuntaisen viestin korkeakoulutuksesta: hienoa työtä tehdään, mutta rahoitus ei meinaa riittää.
Kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) kertoo ihailevansa Järvenpään lukiota. Sitä, miten yksi lukio pitää sisällään ikään kuin monta erikoislukiota. Ja sitä, että erityisopettajat testaavat jokaisen opiskelijan lukion alussa. Testit saattavat paljastaa jopa sellaisia oppimisvaikeuksia, joista opiskelijalla ei itselläänkään ollut aiemmin tietoa. Kun vaikeuksista tiedetään, voidaan antaa tukea niiden yli kiipeämiseen.
– Keskeyttämisaste on käytännössä nolla, koska opiskelijoita pystytään tukemaan henkilökohtaisesti, Lohikoski kertoo.
Toimittaja Reetta Räty puolestaan tutustui helsinkiläiskoulussa ryhmään, jonka oppilaat puhuvat reilusti yli kymmentä eri kotikieltä. Siellä tokaluokkalaiset aloittavat usein päivänsä ja tuntinsa tunnepiirillä. Samalla opitaan tunnetaitoja – tai kuten opettaja sanoo, kaveritaitoja.
Kokemus sulatti sydämen.
– Varsinkin Suomessa, jossa tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen ei ole vahvuus, oli liikuttavaa nähdä tokaluokkalaiset puhumassa vaikeistakin tunteista sekä opettaja, joka opettaa heille sellaista. Tunnen monta aikuistakin, jotka tarvitsisivat tunnepiiriä, Räty kertoo.
Sivistystä läpi Suomenniemen
MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen tuo puolestaan terkut Kansallisteatterista.
Siellä hänelle avautui uudella tavalla talon rooli kansan sivistäjänä. Ennen aateliset tulivat Kansallisteatteriin pääovista, kun muut hiipivät parvelle sivuovista. Nyt pyritään tuomaan laadukas teatteri aidosti koko kansan ulottuville.
– On tosi tärkeää, että pystytään viemään teatteria läpi koko Suomenniemen, Einonen sanoo.
Ja tosiaan, miten sivistys saadaan jokaisen ulottuville? Siihen sivistysakatemialaiset hakevat yhdessä keskustellen ratkaisuja.
